Riina Aapio ja hänen kaninsa Windy (taaempana) ja Jussi (edempänä)

Eläintenhoitaja & Eläintenkouluttaja (at) Riina Aapio

Olen ollut lapsesta asti kiinnostunut eläimistä ja tämä onkin kulkenut mukanani aina aikuisikään asti. Sen ”oman jutun” löytyminen vei kuitenkin oman aikansa: lukion jälkeen opiskelin vuoden kansanopistossa musiikkiteatteria ja hain myös jatko-opiskelemaan kulttuurialalle, johon en kuitenkaan päässyt. Myöhemmin opiskelin myös parturi-kampaajaksi, mutta totesin hyvin nopeasti, että tämä ala ei ollutkaan minun juttuni. Kävin koulun kuitenkin sinnikkäästi loppuun asti, mutta valmistumisen jälkeen mietin jälleen, että mikä minusta ihan OIKEASTI voisi tulla. Olin pyöritellyt mielessäni jo jonkin aikaa ajatusta eläintenhoitajan ammatista ja syksyllä 2017 päätin kokeilla onneani ja hakea jälleen kouluun. Minut hyväksyttiin opiskelemaan ja näin aloitin joulukuussa 2017 eläintenhoitajan opinnot Livian Ammattiopistossa. Samoihin aikoihin aloitin myös osa-aikaisen eläintenhoitajan työt Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä, jossa työskentelinkin parisen vuotta eläintenhoitajana. Kun pääsin opiskelemaan ja tekemään töitä eläinten parissa, tajusin hyvin nopeasti, että nyt olen löytänyt sen oman juttuni.

Elämä vei muutamaksi vuodeksi kuitenkin muihin töihin, jolloin muun muassa ajelin kuorma-autoa, toimin kaupan tätinä sekä lemmikkieläintarvikeliikkeen myyjänä. Kaipuu takaisin eläinten pariin oli kuitenkin erittäin vahva ja erityisesti eläinten käyttäytymisen maailma alkoi kiehtoa yhä enemmän. Lopulta hain opiskelemaan eläintenhoitajan ammattitutkintoa – pääsin kouluun ja joulukuussa 2023 valmistuin eläintenkouluttajaksi tehden kouluttamisen näyttöni kanien ja koirien kanssa.

Ensimmäinen askel eläinten kouluttamisen maailmaan tapahtui jo eläintenhoitajaopintojen aikana, kun tein lopputyöprojektiani. Ensimmäinen kouluttamani eläinlaji ei suinkaan ollut kani eikä koira – vaan minipossu! Lopputyöprojektinani oli opettaa Tuulispäässä asustaville minipossuille sorkkien lyhentämistä mielekkäämmäksi. Projekti oli erittäin mielenkiintoinen ja antoisa, josta syttyikin se ensimmäinen kipinä eläinten kouluttamista ja käyttäytymistä kohtaan.

Riina ja minipossu Stella talvella 2019

Kaikki eläimet ovat minulle tärkeitä ja arvokkaita olentoja lajiin katsomatta. Kaneilla on kuitenkin aivan erityinen paikka sydämessäni. Ensimmäinen kani, nyt jo edesmennyt leijonanharjaskani Nökö, muutti taloon syksyllä 2018. Olin eläintenhoitajana työskennellyt myös kanien parissa, mutta ensimmäisen oman kanin myötä tapahtui varsinainen syväsukellus kanien erittäin kiehtovaan maailmaan. Nökö opetti minulle valtavan paljon ja ilman tätä pientä kanipoikaa en välttämättä olisi lähtenyt sille tielle millä nyt olen.

Kouluttajaopintojen aikana minulle heräsi ajatus koulutus- ja hyvinvointipalveluiden tarjoamisesta etenkin kaneille, sillä kaneille tällaisia palveluita ei oikeastaan juurikaan ole tarjolla – siitäkin huolimatta, että kyseessä on erittäin yleinen ja suosittu lemmikki. Minulle heräsi myös erittäin voimakas tarve lähteä tuomaan kanilähtöisiä toimintatapoja enemmän ihmisten tietoisuuteen sekä tuoda kanien ääntä enemmän kuuluviin. Samalla haluan pyrkiä vaikuttamaan kanien asemaan ja kohteluun, sillä vaikka kani on suosittu lemmikkieläin, kanit ovat myös valtavan väärinymmärrettyjä ja aliarvostettuja eläimiä, joihin liittyy paljon uskomuksia ja ennakkokäsityksiä, jotka eivät pidä lainkaan paikkaansa. Näiden pohdintojen lopputuloksena syntyi Eläinapu Pikkutassut. Ensimmäiset 1,5 vuotta toimin sivutoimisena yrittäjänä palkkatyön ohessa, kunnes joulukuussa 2025 päätin lähteä kokeilemaan onneani täysipäiväisenä yrittäjänä.

Riina ja Nökö

Tällä hetkellä kanssamme asustavat kanikaverukset Windy ja Jussi. Windy muutti meille aikoinaan Nökön kaveriksi ja alun hankaluuksien jälkeen heistä tulikin oikein hyvät kaverukset. Kun Nökö loppukesästä 2022 lähti loikkimaan vihreämmille niityille, muutti Windyn kaveriksi rescuepupu Jussi. Pidän tärkeänä, että arki kanien kanssa on sujuvaa ja mahdollisimman stressitöntä myös kaneille – siksipä harjoittelemme erilaisten hoitotoimenpiteiden tekemistä osallistavasti eli pyrin tekemään käsittelytoimenpiteistä kaneille mahdollisimman mielekästä. Harjoittelemme myös muita arkitaitoja sekä teemme kummankin kanin kanssa säännöllisesti jumppaa, mikä on molemmille kaneille älyttömän hauskaa!

Eläimet ovat aivan loistavia opettajia meille ihmisille, ja tämän työn yksi parhaimmista puolista onkin se, että aina riittää uutta opittavaa ja ihmeteltävää. Pidän myös tärkeänä, että kehitän omaa osaamistani ja ammattitaitoani etsimällä itse aktiivisesti lisää tietoa eläimistä sekä jatkokouluttautumalla. Eläintenkouluttajaopintojen jälkeen olenkin jatkokouluttautunut suorittamalla Reaktiivisuuden täydennysopinnot sekä Kiva Käsittelijä- kouluttajakoulutuksen. Etsin myös ahkerasti itse lisää tietoa eläimistä esimerkiksi erilaisten luentojen ja kirjojen kautta.

Kouluttamisessa pidän tärkeänä, että koulutustilanne on sekä eläimelle että ihmiselle hauska ja miellyttävä tilanne. Haluan nostaa esiin erityisesti eläinten näkökulmaa eri tilanteissa sekä kannustaa ihmisiä eläinlähtöisiin toimintatapoihin. Tahdon auttaa eläimiä ja heidän omia ihmisiään niin pienemmissä kuin suuremmissakin arjen haasteissa. Tavoitteenani on olla helposti lähestyttävä eläintenkouluttaja, jolta voi kysyä apua ja neuvoja matalalla kynnyksellä missä tahansa mieltä askarruttavissa asioissa.

Riina ja Lumi- naali loppuvuodesta 2025. Kuva: Johanna Toivanen